Ilves-Sport torstaina 31.8. Osta liput täältä!
Ilves sai kesäkuussa kaivattua täydennystä maalivahtiosastolleen, kun nuorisomaajoukkueista tuttu Markus Ruusu siirtyi Jyväskylästä Tampereelle. Tänään 20 vuotta täyttävä maalivahtilupaus haastaa upean viime kauden pelanneen Antti Lehtosen tiukkaan kamppailuun ykkösmaalivahdin paikasta.
Ruusulla oli alun perin vielä kausi jäljellä sopimusta JYPin kanssa. Alkavan kauden kattava vuokrasopimus Ilvekseen tuli ajankohtaiseksi, kun JYPin maalivahdin paikat alkoivat täyttyä.
– Minulla oli vuosi sopimusta jäljellä JYPin kanssa ja alkoi näyttämään siltä, että pelit saattaisivat siellä jäädä vähiin. Se pelaaminen tässä kuitenkin kehittää ja sellaista paikkaa ruvettiin katselemaan. Ilves osoitti kiinnostusta ja minua alkoi samantien kiinnostaa se mahdollisuus. Ja täällä sitä nyt sitten ollaan, Ruusu avaa siirron taustoja.
Sopeutuminen Ilvekseen on mennyt sujuvasti ja veskari on saanut keskittyä harjoitteluun ja pelaamiseen.
– Tosi hyvin on mennyt. Minut on otettu todella hyvin vastaan ja kaikki on tehty helpoksi – ei ole tarvinnut keskittyä kuin omaan juttuun. Mikäs tässä – perinteikäs seura ja kunnia olla täällä.
Ihan tuntematon paikka Tampere ei Ruusulle ole, sillä nuoren molarin uralle mahtuu yksi aiempikin nykyisissä kotimaisemissa pelattu kausi.
– Olen Jämsästä kotoisin ja siellä aloitin jääkiekon pelaamisen. Vanhempiin D-junnuihin minä ja neljä muuta kaveria siirryttiin JYPiin ja kuljettiin muutama vuosi päivittäin Jämsästä Jyväskylään. C-junnuvuodeksi siirryttiin serkkupojan kanssa pelaamaan vuodeksi Tapparaan. Siinä vaiheessa oli jo aika selvää, että yläasteen jälkeen muutan Jämsästä joko tänne tai Jyväskylään. Lopulta päädyin lukioon Jyväskylään ja siellä on sitten menty tähän asti, Jämsän Kiekko-Susien kasvatti kertaa uransa alkuvaiheita.
Kokoa ja liikettä
Maalivahdit ovat osa joukkuetta, mutta muodostavat yhdessä maalivahtivalmentajan kanssa myös oman pienen yksikkönsä. Ruusu on tyytyväinen yhteistyöhön niin valmentaja Markus Korhosen kuin aisapari Antti Lehtosenkin kanssa.
– Olin kuullut ”Karhusta” paljon hyvää ja iso juttu oli, että pääsen hyvään maalivahtivalmennukseen. Hyvin on lähtenyt jutut luistamaan. ”Jaken” (Antti Lehtonen) kanssa ollaan molemmat sieltä Jyväskylän suunnilta ja tullaan hyvin juttuun. Hommat ovat lähteneet rullaamaan hyvin ja tästä vaan jatketaan.
Maalivahdit haluavat aina pelata, mutta vain yksi kerrallaan voi olla torjuntatöissä.
– Veskarit on kuitenkin aina aika samasta puusta veistettyjä. Terve kilpailu on vain hyvä asia ja se puskee molempia eteenpäin. Molemmat tukee toisiaan ja pystytään vaihtamaan mielipiteitä ja tukemaan toisiamme. Tietysti molemmat haluaa aina pelata, mutta yksi siellä tolppien välissä vain pystyy kerrallaan olemaan. Tehdään molemmat parhaamme ja pusketaan toisiamme eteenpäin – se auttaa samalla parhaiten joukkuetta, Ruusu kuvailee yhteistyötä.
Parikymppinen molari muistaa hyvin ensimmäiset kokeilunsa maalin suulla. Alku ei ollut ruusuinen, mutta jatkossa on mennyt paremmin.
– Ihan ensimmäisen kerran kun kokeilin kiekkokoulussa maalivahdin hommaa, niin se ei ollut kivaa ja taisi itkukin päästä. Päätin kuitenkin kokeilla uudestaan ja se olikin hauskaa. Ja nuo varusteet on aina jotenkin kiehtonut – ne ovat olleet pienestä pitäen jotenkin kiinnostavia ja hienoja, kertoo Ruusu monelta muultakin molarilta tutuksi tulleet perustelut pelipaikan valintaan.
Nykyisin itku pääsee korkeintaan vastustajilta, kun isokokoinen (188/80) Ruusu tilkitsee maalia.
– Olen aika iso kokoinen, mutta aktiivinen veskari. Pidän liikkuvuutta isoimpana vahvuutenani. Kaikkia juttuja pitää aina kehittää, mutta mitään yksittäistä isoa juttua ei ole. Mailapeli on sellainen juttu, johon on viimeisen vuoden verran keskitytty ja sitä pitää edelleenkin parantaa, modernia maalivahtityyliä edustava Ruusu analysoi.
Opettavainen viime kausi
Elokuussa Ilveksen joukkue painaa pitkää päivää jäähallilla. Kun ei pelata, niin treenataan.
– Pitkiä päiviähän nämä ovat hallilla ja tavallaan vähän raskaampia, mutta hyvä että saa totutella siihen kuormaan, mitä tulee sitten talvellakin. Kun on pari kertaa päivässä jäällä, niin saa paljon toistoja ja on varmasti valmiina siinä kohtaa kun sarja alkaa. Pitkiä päiviä, mutta hauskaa olla jätkien kanssa yhdessä hallilla.
Harjoituspelit valmistavat myös kauteen ja Ruusu on pelannut niistä kaksi. Ilves on poistunut niistä molemmista voittajana.
– Hyvät fiilikset on peleistä. Meikäläisen edellisestä pelistä oli jo aika paljon aikaa ja oli tosi hienoa päästä taas pelamaan – niitä fiiliksiä on kaivannutkin jo pitkin kesää. Kyllä se voittaminen vaan antaa aina itseluottamusta ja hyvä juttu, että voittoja on tullut heti, hyvin esiintynyt maalivahti sanoo.
Viime kausi oli Ruusulle vaikea, vaikka peli kulkikin. Koppi tarttui JYPissä pelatussa seitsemässä pelissä liki 94 prosentin tarkkuudella, mutta silti kausi oli pomppimista lähinnä Mestiksen ja Liigan välissä. KooKoon paidassakin Ruusu vieraili kahteen eri otteeseen ja käväisi nollaamassa HIFK:n Helsingissä.
– Se oli aika opettavainen kausi. Tuli pompittua Liigan ja JYP-Akatemian väliä ja vaikka Liigassakin pelasi hyvin, niin ei välttämättä saanut jatkaa. Se oli tavallaan turhauttavaakin, kun oli paljon asioita, mitkä ei ollut omissa käsissä ja aina ei päässyt pelaamaan, vaikka pelasikin hyvin.
Ainoa asia mitä maalivahti voi kuitenkin tehdä, on torjua kiekkoja mahdollisimman hyvin.
– Kyllä se kasvattikin. Aina voi olla jotain liikkuvia osia joihin ei voi vaikuttaa ja ainoa asia mihin voi, on oma tekeminen, rauhallinen nuorukainen pohtii edelliskauttaan.
Keskittyminen nykyhetkessä
Ruusu on ehtinyt kesän aikana käymään myös Pohjois-Amerikassa. Dallas Starsin Development camp leirit ovat tulleet seuran vuoden 2015 kuudennen kierroksen varaukselle tutuiksi.
– Oli kolmas leiri minulle siellä ja taas meni paremmin kuin aikaisemmin. Sieltä jäi paljon käteen ja tuli hyvää palautetta. Hienoja kokemuksia, joista on saanut paljon irti. Kyllä siitä saa lisää buustia, kun pääsee sellaiseen toimintaympäristöön.
Ruusunkin tavoitteet ovat tulevaisuudessa tähtipaidassa ison meren takana, mutta tällä hetkellä keskitytään vain nykyhetkeen.
– Ihan ensiksi täällä pitää pelata hyvin. Iso asia jota sieltäkin suunnasta painotetaan aina välillä on se, että pitää olla kärsivällinen ja tehdä sitä omaa juttua. Pitää keskittyä vain siihen mitä sillä hetkellä tekee, Ruusu painottaa.
Ilveksessä Ruusulla onkin luvassa iso mahdollisuus. Tavoitteet alkavaksi kaudeksi ovat selkeät.
– Kokonaisvaltainen kehittyminen on se isoin juttu. Haluan ottaa sen seuraavan stepin uralla ja sen takia tänne halusinkin. Haluan kantaa vastuuta Liigassa ja näyttää kynteni siellä. Haluan pelata paljon, tavoitteellinen maalivahti linjaa.
Antti Lehtonen, 24 ja Markus Ruusu, 20, muodostavat hyvin Ilveksen nuorekkaaseen linjaan sointuvan veskarikaksikon. Ilveksen joukkueen keski-ikä on tällä hetkellä 23 vuotta.
– Monenlaista jätkää siellä on kopissa. Se on aika hauskaakin, kun on paljon suunnilleen samanikäisiä jätkiä kopissa – tullaan hyvin juttuun. Sitten siellä on kokeneempiakian äijiä kertomassa meille nuoremmille viisauksia ja vähän rauhoittelemassa meitä. Minun mielestä meillä on aika hyvä yhdistelmä joukkueessa, Ruusu hymyilee.
Joukkue on nuori, mutta potentiaalinen. Maalivahti Ruusu uskoo joukkueen myös lunastavan potentiaalinsa.
– Uskon, että meillä on yllätysvalmis joukkue ja hyvät saumat ketä vastaan vaan. Aika näyttää, mutta me tehdään kaikki sen eteen, että pärjätään.
