Tapasin ensimmäistä kertaa Ilveksen päävalmentajaksi lokakuun alussa nimetyn Antti Pennasen, 43, ja keskustelimme valmentamisesta avoimesti ja siloittelematta. Itsensä kehittämiseen paljon keskittynyt valmentaja avasi avoimesti omia näkemyksiään.
Kanta-Hämeen maakunnassa Hausjärvellä lapsuutensa ja osan nuoruuttaan viettänyt Antti Pennanen muutti asumaan omilleen nuorena, kun oma jääkiekkoura vaati siirtymistä Hyvinkään Ahmoista sellaiseen seuraan, jossa olisi realistista tavoitella liigauraa.
– Peruskoulun jälkeen muutin 16-vuotiaana Hämeenlinnaan, jossa tehtyäni lajivalinnan jääkiekon ja jalkapallon välillä satsasin kaiken jääkiekkoon ja pelasin HPK:n paidassa lopulta viisi ottelua liigassa. Pelasin vielä seuraavalla kaudella Hyvinkään Ahmoissa Mestistä kunnes päätin lopettaa keväällä 2001 tajutessani, että rahkeeni olisivat riittäneet korkeintaan pitkään Mestis-uraan, myöntää peliuransa hyökkääjänä pelannut ”Pendo”.
Kiekkkouransa päättänyt Pennanen sai työpaikan Hämeenlinnasta ja samalla kohtasi halu pysyä urheilun parissa. Jo pelatessaan valmentamista pohtinut Antti otti yhteyttä HPK:n juniorivalmennukseen ja näin alkoi nyttemmin jo kahdenkymmenen vuoden mittaiseksi venynyt valmennusura.
– Aloitin ihan nuorimpien junioreiden valmentajana, jolloin näin jälkikäteenkin on helppo myöntää olleen motivaatiovaikeuksia, sillä olin itse ajatellut aloittaa jostain kilpajoukkueen apuvalmentajan tehtävästä valmentamisen. HPK:ssa valmensin pääosin ikäluokkia 1989-93. Toisella U18-kaudellani minut palkattiin täysiaikaiseksi valmentajaksi ja pystyin jättämään siviilityöt. Siinä sitten nuorena valmentajana käytin kaiken aikani jääkiekon ympärillä ja ajoin itseni lopulta burnouttiin, kertoo Antti nuoren eteenpäin janoavan valmentajan liiallisuuten kasvaneesta kunnianhimosta.
HPK:n nuorissa Pennanen valmensi esimerkiksi Ilveksen kannattajille tuttuja pelaajia, kuten Robert Leinoa ja Teemu Rautiaista. Palkintokaappiin tuli kaksi hopeamitalia U18-sarjasta sekä kauden 2010-11 päätteksi U20-sarjan parhaan valmentajan palkinto.
– Sain kasvaa valmentajaksi hyvässä ilmapiirissä, jossa oli kovia valmentajanimiä kuten Jukka Rautakorpi, Jussi Tapola ja Jukka Jalonen sekä lupaavia valmentajia kuten Matti Tiilikainen, Toni Virta, Olli Salo. Meillä oli hyvät ikäluokat, joiden kanssa menestystä oli hyvä tavoitella.
Urallaan monessa roolissa valmentanut Pennanen jatkoi matkaansa HIFK:n, KalPan ja Mikkelin Jukureiden kautta takaisin HPK:n valmentajaksi. Menestystä tuli Jukureissa kahden Mestis-mestaruuden sekä kaudella 2018-19 HPK:ssa liigamestaruuden muodossa. Matkan varrella on lukuisia ihmisiä jotka ovat auttaneet, joista ”Pendo” ei halua nostaa ketään muiden edelle.
– On paljon ihmisiä lajin parista sekä lajin ulkopuolelta. Kaikesta kokemastani matkan varrella on tullut erilaisia kokemuksia ja olen myös päässyt nauttimaan menestyksestä. Korostaisin, että jokainen nuori tai kokenut valmentaja tarvitsee ympärilleen tukea ja hyviä ihmisiä. Lähimpänä tietenkin valmennustiimit, joiden kanssa näitä yhteisiä matkoja kuljetaan kaiken lähimpinä.
Lukuisilla liigavalmentajilla on myös omaa pelikokemusta, kuten Ilveksen apuvalmentajista Raimo Helmisellä, Pasi Saarisella, Markus Korhosella ja Jarkko Näppilällä.
– Kyllä pelitaustasta on tietyssä määrin hyötyä, kun pystyy ymmärtämään miltä pelaajista tuntuu tietyissä tilanteissa. Tietenkin silloin löytyy myös omakohtaista kokemusta tunnistamaan tilanteita mitä pelaajat käyvät läpi. On hyvä muistaa, että se oma kokemus ei saa liikaa myöskään ohjata ja se, että valmentaminen on hyvin erilaista mitä pelaaminen.
– Hyvässä valmennusryhmässä on paljon erilaista osaamista ja erilaisten osa-alueiden asiantuntemusta. Päävalmentajan tehtävä on sitten johtaa kokonaisuutta, kertaa Pennanen omaa ajatustaan optimaalisesta valmennusryhmästä.
Valmentajien arvostus liian alhaalla
Keskustelun kääntyessä valmentamiseen yleisellä tasolla nostaa Antti Pennanen esiin karut faktat siitä miten valmentamiseen suhtaudutaan Suomessa ja toisaalta Pohjois-Amerikassa.
– Viimeisin tutkimus, jonka olen lukenut kertoo valmennuksen arvostuksen olevan Suomessa ammateista jossain kolmensadan paikkeilla. Vastaavasti Pohjois-Amerikassa sijoitus on kymmenen parhaan joukossa. Olen pohtinut, mistä tämä johtuu? Uskon tähän yhden syyn olevan, että valmentamista katsotaan kovin kapeasta viitekehyksestä. Usein valmentamine nähdään kokoonpano ja pelikeskeisenä, joiden asiantuntijoita valmennustiimien pitää toki olla, mutta valmentaminen on paljon muutakin.
– Tuntuu sille, että aina ei ymmärretä sitä kuinka henkinen ja fyysinen tila vaikuttaa tekemiseen. Jokaisen pelaajan sen hetkinen tila, itseluottamus, minkä merkityksen pelitilanne tai peli saa ja pelaajien ominaisuudet vaikuttavat siihen miten joukkue pelaa eri tilanteita.
Paineet ja julkisuus ovat osa pelin henkeä
Antti Pennanen ei lue itsestään kirjoitettuja kirjoituksia. Kokemuksen myötä suhtautuminen julkisuuteen on muuttunut ja Pennanen on käyttänyt paljon aikaa itsensä kehittämiseen.
– Kymmenen vuotta psykoterapiaa on antanut tietenkin työkaluja käsitellä paineita ja julkisuutta. Pystyn käsittelemään sen, että minulta odotetaan menestystä ja tiedän omaavani ammattitaitoa sekä osaamista. Tietenkin myös käsitys siitä, että miten kaukana kirjoittelu on todellista valmennuksesta auttaa sen käsittelemiseen. Paineet ja odotukset kuuluvat tähän työhön ja se pitää hyväksyä, Antti painottaa ja kaikki valmentajat ymmärtävät tämän ihan varmasti.
Kun puhe käännetään valmennuksesta pelaajiin ja Pennasen itsensä käyttämään lauseeseen ”Tulos ohjaa liikaa pelaajia” kääntää Antti keskustelun tulosurheilun lainalaisuuksiin käynnissä oleviin jalkapallon MM-kilpailuihin.
– Jokaisessa huippujoukkueessa tulos ohjaa pelaajien ajattelua. Nyt MM-kisoissa henkisen vahvuuden merkitys korostuu maailman parhaiden kohdatessa. Valitettavan harvoin ymmärretään pelin voittamisen lähtevän henkiseltä puolelta. Finaalia katsoessa tämä näkyi merkittävästi fyysisen kuormituksen lisäksi.
– Suhdanteet vaihtelevat tulosurheilussa ja kaikille hyvillekin joukkueille tulee laskusuhdanteita jopa useampaankin kertaan kausien aikana ja koen, että niitä pitää tullakin jotta pelaajat oppivat käsittelemään niitä hetkiä ja tunteita. Jos näitä tunteita ei ole kohdannut kauden aikana niin ratkaisuhetkillä niitä ei välttämättä osaa käsitellä. Aihe on todella tärkeä ja siinä koitamme matkan varrella auttaa pelaajia, pohtii Pennanen.
Pelin valmentaminen on osin yksittäisten pelaajien kohtaamista
Kun pohditaan tärkeimpiä asioita pelin valmentamisessa ja yksilön valmentamisessa niin mitkä ne ovat sinulle Antti Pennanen?
– Pelinvalmentamisen suhteen sieltä pitää löytyä rakenteet, joita vaalitaan ja joista pidetään huolta. Lisäksi yleiset pallopelien lainalaisuudet sekä tietyt prioriteetit ja ne tavoitteet, jolla pelillä pyritään ovat avainasemassa. Lahjakkuus voittaa yksittäisiä otteluita, mutta hyvät tavat voittavat säännöllisesti, kuvaa ”Pendo” ajatteluaan.
– Yksittäistä pelaajaa pohdittaessa tämän yksittäiset valinnat pelin sisällä ja sen hetkinen henkinen sekä fyysinen tila vaikuttavat otteluiden kulkuun. Asiassa on lukuisia muuttujia kuten peli suhteessa vastustajaan ja esimerkiksi yksittäisen pelaajan toiveet sekä ominaisuudet, joita koitetaan ottaa huomioon menemättä kuitenkaan joukkueen edun edelle.
Erilaisilla pelaajilla on erilaisia voittavia ominaisuuksia. Kun valmennus pohtii otteluihin kokoopanoja miten Ilveksessä te lähestytte tätä kysymystä?
– Ensisijaisesti haemme pelaajapareja, joiden ympärille pyrimme muodostamaan kolmikoita. Itse koen, että pitää myös löytää toimivat kombinaatiot erikoistilanteisiin. Hyvissä joukkueissa kärkipelaajat pelaavat sekä yli- että alivoimalla, joka vaikuttaa myös peluuttamiseen. Haluamme myös saada kaikkiin ketjuihn tietynlaista erikoisosaamista, avaa Pennanen lähestymistapaa.
Menestyvissä joukkueissa on hyvässä terveystilanteessa pelaajia, jotka eivät mahdu kokoonpanoon. Miten näiden pelaajien kanssa asiaa lähestytään?
– Kun pelaaja on pidempään sivussa kokoonpanosta, niin toivomme tietenkin että pelaaja itsekin jo tulee keskustelemaan asiasta. Pelaajille koitetaan perustella miksi he eivät mahdu kokoonpanoon ja kertoa mitä pitää tehdä päästäkseen taas pelaamaan. Usein pelaajat ovat asiassa tilanteen tasalla ja itsekin tiedostavat syyt. Pyritään tietenkin avoimuuteen ja reiluun kommunikaatioon näissä asioissa, mutta pitää muistaa myös että joskus on parempi antaa pelaajille myös aikaa itse pohtia asiaa.
Pitkällä kaudella tärkeintä on pitää ajatus nykyhetkessä
Ilvestä sanoilla eteenpäin menevä, vauhdikas ja taitava kuvaileva Pennanen ei halua lukita itseään tai joukkuetta mihinkään välitavoitteisiin, kuten pisteodotuksiin tietyllä pätkällä.
– Meillä on mahdollisuus menestyä tässä sarjassa ja haluan ottaa siitä selvää jokaisena päivänä. Koen, että esimerkiksi pistetavoitteet asettavat lasikaton tekemisen päälle ja esimerkiksi tyytyväisyys voi pilata kehityksen kun jakson pistetavoite täyttyy kesken jakson tai vastaavasti painetta voi syntyä, jos pistetavoite näyttää jäävän saavuttamatta.
Erilaiset muuttujat ovat tehneet Liigan otteluohjelmasta ajoittain todella hektisen sekä ajoittain pelien välillä on pidempiäkin katkoja. Mahdollisuudet laadukkaaseen harjoitteluun ovat vähissä.
– Pelejä on ollut paljon ja maajoukkue tauko meni pitkälti sairastelun parissa, kuten aiemminkin on kerrottu. Pelaajilla on iso vastuu kuormituksen seuraamisessa ja 24/7 urheilijana elämisessä, jonka valvominen ei meille kuulu. Seuraamme kuormitusta tarkasti ja rytmitämme harjoittelua sen kautta.
Ilveksestä valittiin neljä pelaajaa Sveitsin EHT-turnaukseen, kun Eemeli Suomi, Joona Ikonen, Jarkko Parikka sekä Tommi Tikka valittiin mukaan.
– Tämä on tietenkin meille ylpeyden aihe. Eemeli Suomi on parantanut pelaamistaan viime aikoina ja ollut tasaisen hyvä. Hän pääsee pitkän tauon jälkeen takaisin maajoukkueeseen – olin itse mukana kun hän viimeksi oli mukana ja on hieno nähdä miten hän nyt onnistuu. Joona ”Iksa” Ikonen on monikäyttöinen pelaaja ja oli vain ajan kysymys koska hän nousee maajoukkueeseen, myhäilee Pennanen.
– Tommi Tikka on ottanut steppejä eteenpäin ja lyhyessäkin ajassa hän on parantanut otteitaan. Tietyt kansainvälisissä otteluissa tarvittavat yksityiskohdat ovat menneet eteenpäin. Hän, kuten neljäs valittu Jarkko Parikka ovat erinomaisia joukkuepelaajia. Kansainvälinen pelaaminen vaatii hyvää luistelua ja kamppailupelaamista, jota kaikilla sinne valituilta löytyy. Kaikkien heidän kanssaan töitä tehneet voivat olla näistä valinnoista ylpeitä, Antti hymyilee.
Siirtomarkkinoista on puhuttu pidempään niiden olevan kuivia. Siirtoraja on vielä kaukana helmikuussa, miten itse suhtaudut kesken kauden tuleviin vahvistuksiin?
– Hyvässä tilassa olevaan joukkueeseen sopiva pelaaja tuo lisäarvoa. Riittävän hyvä pelaaja, joka on hyvä tyyppi hankittuna oikeaan rooliin varmasti vahvistaa joukkuetta. Itse uskon, että kaikki kärkijoukkueet tulevat vielä muuttumaan kauden kuluessa. Uskon, että kauden edetessä liigan sisällä tulee liikehdintää ja muualtakin vapautuu hyviä pelaajia eri joukkueiden käyttöön.
Liigavalmennus on hektinen ammatti, joka on myös yllättänyt maajoukkuevalmennuksesta liiga-arkeen palanneen Pennasen. Perhe ja henkinen kasvu ovat asioita joiden keskellä Antti käyttää vapaa-aikaansa.
– Opiskelen kolmatta vuotta terapeutiksi ja koitan liikkua luonnossa sekä viettää aikaa läheisteni kanssa. Se on omanlaistani akkujen latausta ja toisenlaisten intohimojen täyttymistä. Jos joskus kaiken aikani vei pelin ymmärtäminen ja sen tutkiminen niin sen koen osaavani siinä määrin, että nykyisin itseäni kiehtoo ihmisyys, johtaminen ja ihmisenä toimiminen ja kehittyminen.
