Kun saat illalla tyrmäyksen, maailma on aamulla harmaa. Hämmästyttävästi elämä vaikuttaa kuitenkin sittenkin jatkuvan.
Tähän alkoi ensin kehkeytyä tunteikasta tekstiä, jossa muisteltiin vuotta kasikasi ja Lukkoa, ja näitä pettymyksiä vertailtiin Brasilian legendaarisiin romahduksiin kotistadionilla vuosina 1950 ja 2014.
Mutta ketä tuollainen nyyhkytarinoissa vellominen hyödyttää? Tehdään mieluummin kotitehtävät ja todetaan, että loistelias kuopiolaisjoukkue meni jatkoon ansaitusti ja reilusti. Jo viime vuonna esiintyi playoffien alussa arvioita, että KalPa olisi meille pahin mahdollinen vastus.
Kaikki ovat nähneet, miten esimerkiksi Jukka Jalosen Leijonat on kerran toisensa jälkeen nöyryyttänyt huippuunsa viritettyjä vastustajien miljoonamiehistöjä pelaamalla äärettömän toimivaa yhteispeliä. Joidenkin mielestä varmasti Nokia Areenan romahtaminen Niiralan monttuun edustaa urheiluromantiikkaa parhaimmillaan.
Dramaattinen tarina paranee koko ajan, vaikka kukaan ei olisi halunnut tätä lukua kokea ja lukea.
Mitä näkemästään tuumaa uransa hiljattain lopettanut sentterivirtuoosi Perttu Lindgren?
“No…ei ollut sellainen lopetus, mitä itse odotin tai moni muu odotti. Omat odotukset olivat korkealla. Kaikki muut paitsi mestaruus olisi ollut pettymys tässä tilanteessa. Tyhjä olo on itsellänikin, vaikka en ollut osallisena pelaamisessa. Pitkä hyvä kausi takana, sitten kuuluu viikko ja kaikki on ohi!”
Mistä kaikesta se saattoi johtua, että KalPa oli parempi?
“Hyvä kysymys. Tekivät valtavan työmäärän joukkueen eteen, mutta en sano, etteikö Ilves olisi tehnyt. Jotenkin tuntui, että Ilvekseltä jäi piippuun niin paljon samalla kun KalPa oli äärimmäisen hyvä.
Pelatessa se ei vain aina ole niin helppoa. Vaikutti siltä, että KalPa sai niin vahvan henkisen otteen ensimmäisen pelin myötä. Se käänsi asetelmaa voimakkaasti.”
Avauspelissä Ilveksellä oli ainakin näennäisesti homma hallussa 50 minuuttia, mutta toisten mielestä oma peli oli heikkoa alusta alkaen.
“Ei se ollut loistavaa pelaamista, vaan lähinnä tunnustelua playoff-kiekkoon. Maalit tehtiin perussuorittamisella, tosin ei sen pelin aina tarvitsekaan olla säkenöivää. Kliseemäisesti hyvä joukkue voittaa huonollakin pelillä. Kun ottelu kääntyi, se käänsi koko sarjan. Tietysti paineet ovat valtavat, ja pelaajilla on omat odotukset tuloksiin ja omaan peliinsä.”
Ennakkosuosikin paineista on puhuttu paljon.
“Se oli varmaankin yksi monesta tekijästä, ja lopputulos oli niiden tekijöiden summa. KalPa vain pelasi todella hyvin – esimerkiksi alivoimalla.”
Sarjahan kulminoitui Ilveksen ylivoimapeliin.
“Se on normaalia, että joissakin peleissä ylivoima on tukkoista. Nyt tuntui, että ei saada kiekkoa edes alueelle. Ehkä olisin odottanut hakuihin jotain fiilausta, mutta joskus kun se ei toimi, se ei vain toimi. Haluat kovasti onnistua, ja tiedostat, kuinka tärkeää olisi onnistua. Silloin kaikki saattaa lähteä väärille raiteille, tulee kiire, kiekko pomppii aina väärään suuntaan. Tämän koin omallakin urallani. Kyllähän siellä jokainen yrittää parhaansa. Varsinkin kun on pelannut, on niin helppoa arvioida katsomosta, mutta todellisuus jäällä on aina erilainen.”
Voidaanko tästä oppia jotain tulevaisuutta varten?
“Vaikea sanoa, miten näitä käsitellään joukkueen sisällä, mutta tänne jääville luulisin jäävän ainakin nälkää ja halua menestyä varsinkin tuollaisen runkosarjan jälkeen. Menestysmahdollisuuksia ei kuitenkaan kaikille kovin monta tule. Saatat pelata 20 vuotta ja olla finaalissa kerran tai et kertaakaan. Siinä hetkessä niitä ei välttämättä mieti, mutta myöhemmin saattaa pohtia, että kunpa olisin saanut silloin itsestäni enemmän irti. Se harmittaa, mutta samalla kasvattaa. Nyt kun seuraan fanina, ottaa tietysti aivan sikana päähän – ja myös pelaajien puolesta. En lähtisi syyttelemään ketään. Kaikki haluaisivat voittaa. Aina ei vain riitä!”
Nyt Ilves ei saanut minkäänlaista palkintoa. Ehkä kuitenkin juuri tämän vuoksi tulevat historiankirjat kertovat, miten raastavan pettymyksen tuhkassa kylvettiin koko organisaatiossa siemen entistäkin kovempaan työhön, jonka palkinto tulee ennemmin tai myöhemmin.
Siksi lyhyeksi jäänyt kevään 2024 playoffs-päiväkirja päätetään kuningas Raimo Helmisen sanoihin:
“Mutta se seuraava mestaruus tulee jonain päivänä. Kukaan ei tiedä milloin, mutta se tulee. Tämä on ainoa varma asia.”
