Ilveksen monivuotinen luottopuolustaja Niko Peltola, 31, lopettaa pelaajauransa polvivaivojen vuoksi. Kaksitoista kautta kestäneen pääsarjauransa aikana Peltola edusti Ilveksen ohella Jokereita, Sportia ja Ässiä.
Huittisissa syntynyt Lauttakylän Lujan kasvatti Niko Peltola pelasi uransa alkuvuosina Ässissä ja Sportissa ennen siirtymistään Ilvekseen, jonka riveissä hän aloitti Liiga-uransa edustaen seuraa vuosina 2010–2013. Ilveksen jälkeen puolustaja pelasi Jokereissa, Sportissa ja Ässissä ennen paluutaan Ilvekseen vuoden 2019 alussa.
Kahdentoista Liiga-kauden aikana Peltola pelasi yhteensä 518 runkosarjaottelua, joissa hän teki tehopisteet 31+117=148. Playoffs- ja karsintaotteluissa puolustaja merkkautti yhteensä 34 ottelussa pisteet 3+9=12. Lisäksi Peltolan tilille kertyi neljätoista KHL-ottelua Jokereissa ja kaksi A-maaottelua Leijonien paidassa. Hänet valittiin joukkueen varakapteenistoon Ässissä kausina 2016–2019 ja Ilveksessä kaudella 2020–2021.
Ilveksen riveissä Peltola esiintyi 252 runkosarjaottelussa tehoilla 20+55=75, joilla hän sijoittuu seuran kaikkien aikojen puolustajien pistepörssissä sijalle 15. Yhteensä 21 playoffs- ja karsintaottelussa hänen saldonsa oli 3+9=12. Uransa yhden kauden piste-ennätyksen puolustaja teki Ilveksessä kaudella 2019–2020, jolloin hän iski 55 ottelussa tehot 5+25=30.
Ilveksen urheilujohtaja Timo Koskela kiittää Peltolaa tämän tekemästä työstä seuran hyväksi.
– Niko Peltola on ollut todella tärkeä osa joukkuettamme ja erittäin pidetty henkilö sen sisällä. Niko pelasi elämänsä parasta kiekkoa ennen loukkaantumistaan, ja hänestä huokui itsevarmuus sekä halu osallistua peliin sen jokaisella osa-alueella joukkueen etu edellä ajatellen. Pelivuosien päättyminen loukkaantumisesta aiheutuviin vaivoihin tuntuu erittäin harmilliselta. Koko organisaatiomme puolesta kiitän Nikoa Ilveksen eteen erinomaisesti tehdystä työstä, sanoo Koskela.
”Toinen Ilves-jaksoni oli urani ylivoimaisesti hienointa aikaa”
Niko Peltolan lopettamispäätökseen johtaneet polvivaivat saivat alkunsa kauden 2020–2021 alla harjoitusottelussa taklaustilanteessa tapahtuneesta loukkaantumisesta, joka johti kolmeen leikkausoperaatioon ja pitkään kuntoutusprosessiin. Puolustaja palasi Liiga-kaukaloihin viime maaliskuussa, mutta joutui jättämään kauden kesken neljän ottelun jälkeen. Huhtikuussa tehdyn kolmannen leikkauksen jälkeen alkoi kuntoutus ja työnteko käynnissä olevaa kautta varten.
– Loukkaantumiseni tuomat vaikeudet ja haasteet ovat olleet tiedossa pitkään, mutta halusin kuitenkin vielä kokeilla laittaa itseni kuntoon kesällä ja tehdä kaiken, minkä pystyn. Nyt voin sillä tavoin katsoa itseäni peilistä, että ei jäänyt mitään jossiteltavaa sen puolesta. Kaikki kivet ja kannot käännettiin peliuran jatkamiseksi, mutta kun lääkärit näkivät, että polvi ei tule enää kuntoon, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tilanne, toteaa Peltola.
Tällä kaudella ”Bono” veti Ilves-paidan ylleen yhdessätoista Liiga-ottelussa, joista viimeiseksi jäi 15. lokakuuta 2021 Hakametsän jäähallissa pelattu 5–2-voittoon päättynyt Ilves-Jukurit.
– Oli tietysti hienoa päästä vielä pelaamaan yleisön eteen tällä kaudella, mutta toisena puolena asiassa oli se, etten polvivaivojen myötä pystynyt enää tarjoamaan kentällä sellaista panosta kuin olisin halunnut. Kyllä lopettaminen silti harmittaa, sillä olihan tämä toinen Ilves-jaksoni urani ylivoimaisesti hienointa aikaa.
Kahdentoista Liiga-kautensa aikana puolustaja edusti Ilvestä vuosina 2010–2013 ja 2019–2021.
– Ensimmäiseen jaksooni Ilveksessä sisältyi positiivinen tulokaskausi ja sitä seuranneet todella vaikeat vuodet, jolloin organisaatio oli täysin eri kunnossa kuin nykyään. Paluuni jälkeen nautin täällä joka hetkestä, pääsin pelaamaan paljon ja voitettiin pelejä. Koronapandemian pysäyttämän kauden kohdalla oli sellainen tunne, että sillä joukkueella olisi voitu mennä playoffseissa vaikka kuinka pitkälle, mutta turha niitä asioita on enempää jossitella, sanoo Peltola.
– Ilveksessä on nytkin buuminpoikanen menossa, yleisöä käy hallissa paljon enemmän kuin useimmilla muilla seuroilla ja katsomossa on mieletön meininki. Uuden areenan pelaajana kokematta jääminen totta kai harmittaa, mutta päällisin puolin jää todella hyvät muistot Ilves-ajastani ja Hakametsästä. Se on Suomen legendaarisin jäähalli, jossa jätkät vetävät kohta viimeiset luistimenpiirrot ja sitten kääntyy uusi sivu silläkin saralla.
Peltolan uralle mahtuu lukemattomia henkilöitä, joilla on ollut iso merkitys hänen kehitykseensä. Suurimmat kiitokset kahden lapsen isä jakaa luonnollisesti omalle perheelleen ja vanhemmilleen.
– Vanhempani ovat kuljettaneet, mahdollistaneet ja nähneet ihan uskomattoman paljon vaivaa silloin nuoruudessani. Vaimoani kiitän isosti tähänastisesta kymmenen vuoden yhteisestä ajastamme – ei ole helppoa muuttaa 18 kertaa puolison peliuran aikana ja aina rakentaa perheen kuviot uudestaan kuntoon. Jääkiekkopuolella lämpimät kiitokset huoltoporukoille ja organisaatioiden muille henkilöille, jotka ovat olleet isona tukena koko ajan. Kaikilla valmentajillani ja pelikavereillani on tietenkin ollut iso merkitys urallani.
– Kannattajillemme esitän myös erikseen suuren kiitoksen – teidän takiannehan tätä loppupeleissä tehdään. Viime vuonna nähtiin, ettei jääkiekkokaan ole sama asia ilman yleisöä. Antakaa mennä vaan, kun kulkee sekä kentällä että katsomossa, ja pitäkää keltavihreät liput korkealla, kannustaa Peltola.
Kaksitoista kautta kestäneen pääsarjauransa jälkeen Niko Peltolan elämässä avautuu lisää aikaa muille asioille, mutta kiinnostus jääkiekkoakin kohtaan säilyy edelleen.
– Jatko jääkiekon parissa kiinnostaa, ja varmaan ainakin jollain tavalla näissäkin merkeissä jatkan. Poikani pelaa jääkiekkoa Ilveksen junioreissa, joten siellä varmaankin tulee välillä toimittua valmentajan roolissa. Asioita on vielä mietintämyssyn alla ja eri juttuja vetämässä, mutta nyt otetaan ihan rauhassa happea vähän aikaa ja katsotaan, mitä aletaan tekemään tulevaisuudessa.
Haastattelun lopuksi Peltola muistuttaa asiasta, joka pätee jääkiekon ohella myös elämän muilla osa-alueilla.
– Haluan vielä nostaa esiin kokemani kiitollisuuden tunteen siitä, että olen näinkin pitkään saanut pelata ja tehdä sitä mistä nautin. Nuorempana pelaajana uran alkuvaiheessa näiden asioiden arvostaminen ei ollut itsellenikään itsestäänselvyys, vaan sisäistin ne paremmin vasta kokemuksen myötä. On hyvä osata katsoa asioita välillä oman kuplan ulkopuoleltakin sekä arvostaa sitä mitä tekee ja niitä asioita, jotka ovat sillä hetkellä elämässä hyvin.
Pelaajaura huipputasolla päättyy, mutta sen aikana luodut muistot ja ystävyydet säilyvät. Ilves-yhteisö kiittää Bonoa yhteisistä vuosista!
